Migreeniin liittyvä huimaus on yleinen, mutta usein alidiagnosoitu ongelma. Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä avaa tässä kirjoituksessa, mitä huimausmigreeni on, millaisia oireita siihen liittyy ja miten sitä voidaan hoitaa.
Huimausmigreenin esiintyvyys
Huimausmigreeniä esiintyy väestössä noin 1–3 prosentilla, mutta jopa 10 prosenttia migreenipotilaista kärsii toistuvista huimauskohtauksista. Huimaus voi olla pyörittävää, keinuttavaa tai tasapainon jopa jatkuvaa epävarmuutta. Tasapainoelimistön herkkyys tulee hyvin usein ilmi jo ennen varsinaisen migreenin puhkeamista. Lapsilla esiintyvä matkapahoinvointi on huomattavasti yleisempää henkilöillä, joilla myöhemmin diagnosoidaan migreeni. Tämä taipumus voi liittyä joihinkin tällä hetkellä tunnettuun 123 migreeniin liittyvään geeniin.
Oireet ja ilmenemismuodot
Migreenin yhteydessä ilmenevä huimaus voi olla:
- Pään liikkeisiin liittyvää pahoinvointia ja pyörivää huimausta.
- Kesto vaihtelee sekunneista jopa kolmeen päivään.
- Mukana voi olla migreenille tyypillisiä oireita, kuten päänsärky, valo- ja ääniherkkyys sekä pahoinvointi, mutta osalla huimaus esiintyy myös ilman päänsärkyä.
- Oireisiin voi kuulua myös tinnitusta, kuulon herkistymistä ja tasapaino-ongelmia.
Diagnoosi ja erotusdiagnostiikka
Huimausmigreenin toteaminen voi olla erittäin haasteellista, koska kaikkiin kohtauksiin ei liity päänsärkyä. Huimaus voi muistuttaa hyvänlaatuista asentohuimausta, mutta huimausmigreenissä kohtauksia esiintyy yleensä tiheämmin ja oireiden kesto vaihtelee. Kansainvälisen päänsärky-yhdistyksen (IHS) tautiluokittelussa onkin nykyään otettu hyvänlaatuinen asentohuimaus mukaan mahdollisena migreeniin liittyvänä oireistona. Diagnoosia tehtäessä on tärkeää sulkea pois muut mahdolliset syyt, kuten neurologiset sairaudet. Omalla vastaanotollani käyvistä migreeniä sairastavaista henkilöistä noin kolmanneksella löytyy poikkeavuutta tasapainotesteissä. Äänirautakokeessa kallon keskiviivaan otsalle painetun ääniraudan ääni kuuluu jommalla kummalla puolella, kun normaalisti äänen pitäisi kuulua keskellä. Lisäksi silmät kiinni paikalla marssiessa tapahtuu kääntymistä sille puolelle, jossa äänirauta kuluu voimakkaampana.
Hoito ja elämänlaatu
Huimausmigreenin hoito on samankaltaista kuin muidenkin migreenimuotojen; tärkeintä on laaja oirekartoitus ja tarvittaessa kohtaus- ja estolääkkeiden käyttö sekä elämäntapatekijöiden, kuten stressin ja unen puutteen huomioiminen. Kohtaushoidossa proklooriperatsiini on käytännössä osoittautunut parhaimmaksi vaihtoehdoksi. Estohoidon puolella useat tavanomaiset aurallisen migreenin lääkkeet ovat osoittautuneet toimiviksi. Oikealla hoidolla oireet voidaan usein hallita hyvin.
Yhteenveto
Migreeniin liittyvä huimaus on siis merkittävä ja usein alidiagnosoitu ongelma, mutta tunnistamalla oireyhtymä voidaan parantaa huimausmigreenistä kärsivän elämänlaatua tehokkaasti.
Markku Nissilä, neurologian erikoislääkäri