Purentalihasten kireyden ja migreenin yhteys
Purentaelimistön häiriöt, kuten temporomandibulaarinen dysfunktio (TMD), voivat lisätä migreenin riskiä ja pahentaa oireita. TMD-potilailla migreenin riski on jopa kaksinkertainen verrattuna muuhun väestöön.
Oireet ja vaikutus pään ja niskan alueella
Leukanivel- ja purentalihasongelmat voivat aiheuttaa kipua, jännitystä ja siirtää ongelmia kohti kallonpohjaa ja yläniskaa. Tämä jännitys voi edesauttaa migreenin laukeamista, vaikka se ei yleensä ole suora syy.
Bruksismi ja purentalihasten kiristely
Bruksismi eli hampaiden narskuttelu näkyy usein hammaslääkärin tutkimuksessa. Migreenipotilailla yleisempi purentalihasten kiristely voi sen sijaan jäädä piiloon, kunnes se aiheuttaa esimerkiksi hampaiden murtumisen.
Stressin rooli
Stressi välittyy usein migreeniin purentalihasten liiallisen aktiivisuuden kautta. Siksi migreeniä sairastavalta tulisi aina tutkia purentalihasten koko ja mahdolliset aristukset – myös ohimojen alueella sijaitsevat ohimolihakset.
Itsehoito ja ennaltaehkäisy
Purentalihasten omatoiminen hieronta ja venytykset voivat helpottaa oireita. Esimerkiksi poskilihasten hellävarainen hieronta ja leuan varovainen alas painaminen auttavat. Myös kallonpohjan käsittely on hyödyllistä.
Markku Nissilä, neurologian erikoislääkäri
Usein kysytyt kysymykset purentalihaksista ja migreenistä
Voiko purentalihasten kireys aiheuttaa migreeniä?
Purentalihasten kireys ei yleensä ole suora migreenin syy, mutta se voi pahentaa oireita ja lisätä kohtauksien riskiä.
Mikä ero on bruksismilla ja purentalihasten kiristelyllä?
Bruksismi on hampaiden narskuttelua, kun taas purentalihasten kiristely on usein huomaamatonta ja voi näkyä vasta hampaiden murtumisena.
Miksi stressi pahentaa purentalihasongelmia ja migreeniä?
Stressi kuormittaa purentalihaksia, mikä voi lisätä kallonpohjan ja niskan jännityksiä ja altistaa migreenille.
Miten voin itse helpottaa purentalihasten jännitystä?
Hieronta, venytykset ja kallonpohjan käsittely tuovat helpotusta. Lisäksi stressinhallinta on tärkeää.
Milloin kannattaa hakeutua ammattilaiselle?
Jos kärsit toistuvista leukakivuista, purentavaikeuksista tai päänsäryistä, hammaslääkärin, fysioterapeutin tai neurologin tutkimus on suositeltavaa.